Mies pitää kädessään virtuaalista palloa, jossa ihminen ja dataverkosto

Laitetaan tieto töihin

Tietojohtamisen kokonaiskuva. Sisältö eritelty alla tekstinä.

Tiedolla johtaminen

Tiedolla johtamisen toimintamalli / prosessit

Tiedon hyödyntämisen prosessi

Prosessit ja toimintatavat tiedon hyödyntämiselle: Millä tavalla tiedosta keskustellaan, miten sitä hyödynnetään ja miten sen varassa toimitaan.

Raportoinnin vuosikello kertoo paitsi tiedon tuottajalle, mitä tietoa tulee jakaa milloinkin, mutta samalla myös tiedon hyödyntäjälle, mitä tietoa tulee hyödyntää milloinkin ja osana mitäkin prosessia Tietoon reagoinnin toimintamalli kertoo, kuka, milloin ja miten reagoi mihinkin tietoon Määritetään mittarin sallittu vaihteluväli Määritellään, miten reagoidaan, mikäli arvo ylittää/alittaa sallitun rajan (esim. Kerrotaan asiasta tietylle henkilölle, keskustellaan aiheen tiimoilta tehtävistä toimenpiteistä) Tiedon hyödyntämisen toimintamalli kertoo, miten tietoa hyödynnetään Kuka hyödyntää, mitä tietoa, milloin, kuinka paljon aikaa on käytettävissä sen hyödyntämiselle ja mikä on milloinkin tiedon hyödyntämisen tarkoitus Esim. Viikko tasolla tietoon on tarkoitus reagoida, ja läpikäyntiin varataan 30min aikaa, kun puolestaan kuukausitasolla pyritään parantamaan toimintaa, jolloin tiedon läpikäyntiin käytetään 1h aikaa ja keskustellaan toimenpiteistä

Tiedolla johtaminen: 1. Know what: Tieto, tulokset, havainnot ja uudet näkökulmat, 2. So what: Merkitys ja tulkinta kokemusten pohjalta, 3. Now what: Yhteinen ymmärrys ja toimintasuunnitelma, 4. Lead it: Erilainen toiminta arjessa uudistumisen tukemiseksi, 5. Follow it: Kehityksen seuranta ja onnistumisten näkyväksi tekeminen, 6. Feed it: uudistuminen.

Tutustu syvemmin tiedolla johtamisen prosesseihin

Tiedon jakamisen prosessi

Prosessit ja toimintatavat tiedon jakamiselle: Mitä tietoa raportoidaan ja jaetaan, milloin ja kenelle sekä miten ja missä tilanteissa

Tutustu syvemmin tiedolla johtamisen prosesseihin

Tiedolla johtamisen tukiprosessi

Prosessit ja toimintatavat tiedolla johtamisen tukemiselle: on määritettynä ja tiedossa tiedolla johtamisen vastuut ja roolit, ja kenen puoleen kääntyä, mikäli tarvitsee apua tiedolla johtamiseen.

Tutustu syvemmin tietojohtamisen johtamis- ja hallintamalliin

Johtamisrakenteet

Strategia

Moderneissa organisaatiossa johtaminen ei ole enää autoritääristä ylhäältä johtamista, se on jaettua johtajuutta, tiimiorganisaatioita ja verkostoissa toimimista. Johtamisen työkaluja ovat tällöin yhteisesti jaettu visio, yhdessä muodostetut tavoitteet sekä organisaation strategia ja palvelulupaukset. Strategian tehtävä on määrittää, mitä organisaatio tekee ja mitä ei tee. Strategian laatimisprosessi alkaa useimmiten organisaation toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision selkeyttämisellä.

Tutustu syvemmin ammatillisen koulutuksen johtamiseen

Toiminta- ja johtamisjärjestelmä

Toimintajärjestelmä on kuvaus organisaation yhteisistä toimintatavoista. Se sisältää organisaatiorakenteen, henkilöstön ja osaamisen, toimintamallit ja prosessit, tiedon ja tietojärjestelmät, mittaamisen ja laadunhallinnan ja kehittämisen sekä dokumentit, mallit, ohjeet ja työvälineet. Toimintajärjestelmä muodostaa organisaatiolle strategisen, toiminnallisen ja toimintaa tukevan sekä kehittävän kyvykkyyden toimia tarkoituksenmukaisesti palvelujen toteuttamiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Toimintajärjestelmä on pyramidi, jossa huipulla on tarkoitus ja päämäärät. Ylin ohjaustaso antaa toiminnalle suunnan ja sisältää periaatteet: visio, strategia ja arvot. Keskellä yhteistyötaso auttaa organisoitumaan suunnan mukaisesti ja sisältää rakenteet: organisaatio, toimintaympäristö, tiimit ja verkostot. Alimpana tekemisen taso tukee osaavia ihmisiä käytännön työssä ja sisältää työkalut: toimintakäsikirja, toimintamallit, toimintaohjeet ja järjestelmät.

Tutustu syvemmin ammatillisen koulutuksen johtamiseen

Toiminnan prosessit

Prosesseilla kuvataan toimintaa, joilla ammatillisen koulutuksen järjestäjä mahdollistaa palvelunsa toteuttamisen.

Koulutuksen järjestäjän prosessit, resurssit ja kyvykkyydet. Tekstivastine löytyy linkin "Tutustu syvemmin koulutuksen järjestämisen prosesseihin"-linkin takaa.

Tutustu syvemmin koulutuksen järjestämisen prosesseihin

Muutosvaikutusten arviointi

Toiminnan tavoitteille, laadulle ja vaikuttavuudelle tulee asettaa selkeät tavoitteet. Tuloksia tulee seurata ja arvioida suhteessa asetettuihin tavoitteisiin niin, että tulokset ovat lähtökohtana uusien tavoitteiden asettamiselle ja toiminnan parantamiselle.

Tutustu syvemmin ammatillisen koulutuksen laadunhallintaan

Tiedolla johtamisen arkkitehtuuri

Tietotarpeet

Yleinen johtamisen tietotarve on ajantasaisen ja olennaisen tiedon saaminen seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Tieto-ohjautuvassa organisaatiossa tiedon hyödyntäjiä ovat kaikki organisaation tasot sekä parhaimmillaan myös asiakkaat ja sidosryhmät. Tietotarpeiden määrityksessä on huomioitava kohderyhmän lisäksi tiedon käyttötarpeet, jotka vaikuttavat erityisesti tietoesityksen mittarien muodostamiseen ja esitystapaan. Tietotarpeen määritys on aina substanssisidonnaista, ja vaatii sisältöalueen ja sen ilmiöiden syvällistä ymmärrystä tieto-osaamisen lisäksi.

Tutustu syvemmin tietotarpeiden määritykseen

Tutustu syvemmin tietotuotteiden palvelumuotoiluun ja raporttien määrittelyyn

Mittarit

Toimivat mittarit ovat hyväksi havaittu väline kompaktin tiedon hankkimiseen. Lisäksi johtamisen tukena mittarit ja niihin liittyvät tavoitteet ohjaavat ja kannustavat henkilöstöä ponnistelemaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutuksen järjestäjän tulee kuvata toimintansa onnistumista erilaisilla mittareilla. Osa mittaristosta palvelee organisaation omaa tarvetta ja osa mittaritiedoista tulee raportoida viranomaisille, sidos- ja asiakasryhmille. Mittariston on tärkeä olla tasapainoinen kokonaisuus, joka on johdettu tavoitteista käsin.

Porraskaavio, jossa vaiheet: organisaation strategia ja visio > kriittiset menestystekijät > tuloskortti / tasapainoinen mittaristo > seuranta, oppiminen ja jatkuva parantaminen > strateginen onnistuminen. Kattona näille on strateginen keskustelu ja organisaation oppiminen, jossa olennaista on osallistaminen, viestintä ja sitouttaminen.

Tutustu syvemmin ammatillisen koulutuksen laadunhallintaan

Tutustu syvemmin mittariston rakentamiseen

Tiedon saatavuus

Tiedon saatavuus tarkoittaa, että tieto on hyödynnettävissä haluttuna aikana niillä jotka sitä tarvitsevat. Tätä tiedon saatavuutta voidaan tukea paitsi teknologia keinoin, myös erilaisin toimintamallein.

Tietotuotteiden hyödyntäminen

Tiedon hyödyntäjä tarkastelee ja tulkitsee tietotuotetta ja tekee siitä havaintoja, arvioi tuloksia sekä tekee havainnoista johtopäätöksiä päätöksenteon tueksi.

Tiedon raportointi ja analysointi -kaavio. Tietojärjestelmä A (esim. talousjärjestelmä), Tietojärjestelmä B (esim. henkilöstöjärjestelmä) ja Tietojärjestelmä C (esim. tuotannonohjausjärjestelmä) johtavat kaikki Tietovarastoon (esim. tietoaltaat). Se johtaa tiedon yhdistämiseen, analysoimiseen, riippuvuuksien etsimiseen ja tiedon esittämiseen. Näiden kohteena on ihminen, joka lukee raportit ja yrittää ymmärtää sekä sen perusteella tehdä päätöksiä.

Tutustu syvemmin tiedon esittämiseen ja johtopäätöksiin datasta

Tiedolla johtamisen kulttuuri ja taidot

Kulttuuri

Tiedolla johtamisen kulttuuri on osa organisaatiokulttuuria. Tietokulttuureja on erilaisia (ks. kuva). Toimivassa tiedolla johtamisen kulttuurissa organisaatiolla ja sen henkilöstöllä on yhteinen tahtotila, halu ja innostus saada tieto tukemaan päätöksentekoa, johtamista ja toimintaa entistä paremmin. Lisäksi organisaatiossa kannustetaan etsimään uutta tietoa toiminnan kehittämiseksi, keskustellaan usein, avoimesti ja yhdessä käytettävissä olevan tiedon merkityksestä, tuloksista ja toimenpiteistä sekä tuetaan tiedolla johtamista.

Tutustu syvemmin tieto-ohjautuvaan kulttuuriin

Osaaminen

Tietojohtaminen vaatii niin teknisiä kuin pehmeitä taitoja. Tiedolla johtamisen taidot voidaan kiteyttää käsittämään substanssitaidot, vuorovaikutustaidot, johtamistaidot, tekniset taidot, datanlukutaidot, yhteistyötaidot ja uudistumistaidot.

Tutustu syvemmin tietojohtamisen osaamiseen

Kyvykkyydet

Tutustu syvemmin tiedolla johtamiseen

Tiedon johtaminen

Tietotuotteet (hyödyntämistaso)

Analytiikka

Analytiikan tarkoituksena on jalostaa dataa niin, että datasta saadaan kaivettua olennainen informaatio irti ja vielä niin, että se olisi helposti hyödynnettävässä muodossa. Raportoinnin tarkoitus on tuoda informaatio näkyväksi, jotta se olisi sujuvasti ja ymmärrettävästi hyödynnettävissä toiminnan tukena. Erilaiset johtamistarpeet, tavoitteet ja haasteet nostavat esiin erilaisia kysymyksiä, jotka vaativat erilaisia ja eritasoisia analytiikka- ja raportointiratkaisuita.

Tutustu syvemmin raportointiin ja analytiikkaan

Tietotuotteiden tuottaminen (datan jalostaminen)

Tietotuotteen kehittäminen (määrittely, tekninen toteutus sekä käyttöönotto) on iteratiivinen prosessi, jonka aikana selvitetään raportoinnin tietotarpeet, suunnitellaan ja toteutetaan raportit sekä kerätään palautetta ratkaisusta loppukäyttäjiltä ja jatkokehitetään tietotuotetta palautteen perusteella. Prosessin viitekehyksenä voidaan käyttää esimerkiksi ketterää Scrum-menetelmää.

Tietotuotteen kehittämisen vaiheet: 1) tietotarpeen arviointi (priorisointi), johon kuuluu tarpeen käsittely ja kuvaaminen, tarve, tavoite, mitä ratkaisee, ketä koskee, riippuvuudet, 2) Vaatimusmäärittely ja suunnittelu, johon kuuluu toteuttajat, aikataulu, vaatimuksien kuvaus, toteutussuunnitelma, purkaminen taskeiksi, resurssien varaaminen, riippuvuuksien hoito ja riskien arviointi, 3) Tekniset toteutukset, johon kuuluu ratkaisusuunnittelu, tarkennukset, toteutustyö, tekninen testaus, tekninen validointi, testaussuunnitelma ja validaatio sekä 4) Testaus, johon kuuluu ratkaisujen käyttötestaus, käyttäjätestaus, datan validointi, käyttöönottosuunnitelma, testaussuunnitelma ja dokumentaatiot.

Tutustu syvemmin tietotarpeesta tietotuotteeksi -prosessiin

Raportit

Raporteilla voidaan tarjota reaaliaikaista tilannekuvaa sekä ennakointitietoa lukuina ja visualisoituina kuvaajina. Tulosten visualisoinnin ja raportoinnin tavoitteena on saattaa jalostettu tieto helposti ymmärrettävään ja käyttäjäystävälliseen muotoon. Tietoa tuodaan eri tietolähteistä raportointijärjestelmään ja raportoidaan yhden luukun periaatteella. Näin käyttäjä pääsee näkemään yhdestä paikasta kaikki hänelle olennaiset tiedot, ideaalisti roolipohjaisesti valmiiksi koottuna ja selkeästi visualisoituna.

Oppimisanalytiikkaa voidaan tarkastella oppimisen edistymiseen liittyvän analytiikan ohella myös koulutuksen järjestäjän johdon ja opetuksen analytiikan näkökulmista. Koulutuksen järjestäjän johto hyödyntää oppimisanalytiikkaa tiedolla johtamisen tukena. Opetuksen analytiikan perustehtävänä taas on kerätä tietoa opetuksesta koko oppilaitoksesta (makrotaso), tutkintotasolla (mesotaso) ja oppijan tasolla (mikrotaso). Oppimisen analytiikka kuvaa opiskelijan oppimisen etenemisestä, opintoihin sitoutumista ja hyvinvointia. Nämä kaikki tasot tukevat toisiaan, ja onnistunut oppiminen on kaikissa näkökulmissa yhteinen tavoite. (OA-hanke, 2023)

Tutustu syvemmin raportointiin ja analytiikkaan

Koneoppiminen ja tekoäly

Koneoppimista ja tekoälyä voidaan hyödyntää esimerkiksi laskemaan lukuja ja mittareita, joiden perusteella voidaan laatia ennusteita. Tällaista ennustetietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi resurssien oikein kohdistamisessa sekä toiminnan suunnittelussa, itse toiminnassa ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnissa sekä ennakoinnissa.

Materiaalia tekoälystä

Matleena Laakson kokoama kattava kokoelma vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen: Tekoäly opetuksessa – linkkejä (padlet.com)
Facebookista löytyvä mielenkiintoinen ryhmä TOT Tekoäly oppimisen tukena (facebook.com)
Julkinen johtaja -podcastin jakso Miten tekoäly tukee tiedolla johtamista? (supla.fi)

Tiedonhallinta

Arvon syntyminen tiedosta edellyttää tiedon hallinnan prosessia, jossa tietojohtamisen osaaminen on kyvykkyyttä nähdä jalostamisen mahdollisuudet. Tässä prosessissa tarvitaan välineitä ja menetelmiä, joilla tietoa voidaan tarkoituksenmukaisesti käsitellä.

Tiedonhallintamalli on kuvaus tiedonhallintayksikössä toimivien viranomaisten tehtävienhoidossa toteutettavasta tiedonhallinnasta. Tiedonhallintamalli auttaa viranomaisia hahmottamaan ja hallitsemaan tiedon elinkaarta sekä siten tunnistamaan ja hallitsemaan myös uusien digitaalisten palvelujen käyttämiseen liittyviä riskejä. Tiedonhallintamallin kuvaukset koostuvat kokonaisarkkitehtuurikuvauksista eli toimintaprosesseista, tietojärjestelmistä ja tietovarannoista (kts.kokonaisarkkitehtuuri ja tiedonhallintamalli -sivu).

Tiedonhallinnan osa-alueet: keskiössä tiedon ohjaus ja johtaminen - sen osa-alueita metatieto, tiedon laatu, tietoarkkitehtuuri, tietomallit, tietovirrat, tietovarastot ja analytiikka, referenssi- ja mastertieto, tietokannat, tietoturva ja -suoja sekä dokumentit ja sisältö

Tiedonhallintamallin sisältö:
Tietoturvallisuus ytimessä, sen osa-alueet: 1) Tietovarannot (nimike, keskeiset tietoryhmät, sidokset toimintaprosesseihin ja tietojärjestelmiin, vastaava viranomainen, käyttötarkoitus, tietoluovutuskohteet, säilytysajat, tietoaineistojen arkistoon siirto, arkistointitapa, arkistopaikka tai tieto tuhoamisesta. 2) Toimintaprosessit (nimike, prosessista vastaava viranomainen, prosessin tarkoitus sekä prosessin sidokset muihin prosesseihin. 3) Tietojärjestelmät (nimike, vastaava viranomainen, käyttötarkoitus, liittymät muihin järjestelmiin ja tiedonsiirtotavat)

Tutustu syvemmin tiedon johtamiseen

Tutustu syvemmin tiedonhallintamalliin

Tiedon tuottaminen

Tiedon tuottaminen käsittää kaiken uuden tiedon luomisen ja tiedon jalostamisen. Tuotettava tieto voi olla dataa, jota generoidaan digitaalisesti, tai tietoa, joka syntyy kokemusten jakamisesta tai innovoinnista. Myös erilaisten analyysien ja tutkimuksien tekeminen on tiedon tuottamista. Tuotettava tieto voi olla kvantitatiivista (numeerista) tai kvalitatiivista (tekstiä tai kuvia).

Digitaalisesti tuotettavassa tiedossa tiedon kirjaamiskäytännöillä on suuri vaikutus tiedon laatuun ja siten tiedon hyödynnettävyyteen. Oleellista on määritellä selkeät toimintaohjeet tiedon tuottamiselle. Näiden sääntöjen määritteleminen ja ohjeiden noudattamisen seuranta on tärkeää, jotta organisaation käytössä on oikeaa ja laadukasta informaatiota päätöksenteon tueksi.

Tutustu syvemmin järjestelmiin ja kirjauskäytänteisiin

Tiedon varastointi (data-alusta)

Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat tietovarastoa eri lähteistä tulevan datan käsittelyyn, yhdistämiseen ja siirtämiseen tietotyöpöydille. Kokonaisvaltainen tiedonhallinta edellyttää keskitettyä tietovarastoa, johon eri järjestelmissä hajaallaan oleva data integroidaan kokonaisuudeksi, josta tietoa voidaan analysoida ja jakaa erilaisten mittaristojen, raporttien ja visualisointien muodossa.

Tietovarastoinnin ja raportoinnin ratkaisuarkkitehtuuri. 1) Lähtöjärjestelmät, josta tieto menee tietovarastoihin 2) Tietovarastointi, jossa kolme aluetta: tietovaraston latausalue, varsinainen tietovarasto EDW ja Otoskanta, Data Mart, raportointirajapinta. 3) Tiedon jakelu, visualisointi, esim. PowerBi. Tänne tietoa tulee sekä tietovarastoista että loppukäyttäjien omista tietolähteistä. Ensimmäiset vaiheet ovat tietovarastointia (data warehousing) ja jälkimmäinen tiedon hyödyntämistä Business intelligence Bi.

Tutustu syvemmin tietovarastoinnin ja raportoinnin ratkaisuarkkitehtuuriin

Dataputken hallinta

Dataputken hallinta sisältää datan hallinnan (engl.data management) osa-alueita kuten:

Datan kerääminen ja integrointi:
Datan puhdistaminen, validointi ja muokkaaminen
Datan tallentaminen:
Datan siirto
Datan hallinta
Valvonta ja suorituskyvyn optimointi:
Ylläpito ja skaalautuvuus

Tässä yhteydessä dataputkenhallintaan liittyy myös data governanceen, joka viittaa organisaation toimintamalleihin, politiikkoihin, sääntöihin, prosesseihin ja järjestelmiin, jotka ovat tarpeen datan laadun, saatavuuden, turvallisuuden, integriteetin ja tietosuojan varmistamiseksi koko sen elinkaaren ajan. Dama-viitekehyksessä kuvataan data managementin ja data governancen osa-alueet kokonaisuudessaan.

Data governance -pyramidi: pohjalla 1) Pohjatoimenpiteet: tietosuojelu: yksityisyys, tietoturva, riskien hallinta; metadatan hallinta; tiedon laadun hallinta. 2) Elinkaaren hallinta, johon kuuluu: 3) mahdollista ja ylläpidä: big data säilytys, tietovarastot, master datan hallinta, data storage & operations, lähdetiedon hallinta, data integration & interoperability. 4) käytä ja korosta: data science, tiedon visualisointi, tiedon rahallistaminen, ennustava analytiikka, master datan käyttö, business intelligence, asiakirjojen ja sisällön hallinta 5) suunnittele: arkkitehtuuri, mallintaminen, design

Ydintiedot/masterdata

Ydintietojen hallinta (engl. Master Data Management,
MDM) tarkoittaa keskeisten liiketoimintatietojen hallinnointia ja yhdenmukaistamista organisaatiossa. Sen tavoitteena on varmistaa, että kaikki organisaation osat käyttävät ja jakavat johdonmukaisia, täsmällisiä ja ajantasaisia tietoja, mikä vähentää muun muassa virheiden ja päällekkäisyyksien riskiä.

Kokonais-arkkitehtuuri ja tiedonhallintamalli

Tiedon mallintaminen (tieto- ja käsitemallit)

Tietomallinnuksessa on useita eri tasoja, joita käytetään kuvaamaan tietojärjestelmien tietorakenteita ja niiden välistä suhdetta eri näkökulmista ja eri tarkkuustasoilla. Näitä tasoja ovat:

Käsitteellinen taso: Tämä on korkein abstraktiotaso tietomallinnuksessa. Konseptuaalisessa mallinnuksessa keskitytään liiketoiminnan näkökulmaan ja tärkeimpiin käsitteisiin sekä niiden välisiin suhteisiin organisaation kontekstissa. Konseptuaalinen malli on yleensä teknologiasta riippumaton ja pyrkii kuvaamaan liiketoimintatiedon rakenteen mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa.
Looginen taso: Loogisessa mallinnuksessa tarkennetaan konseptuaalisen mallin rakenteet tarkemmin, mutta silti ilman konkreettista sidosta tietyn tietokantateknologian tai tallennusmuodon yksityiskohtiin. Looginen malli sisältää entiteetit (eli tietokohteet, kuten ”Asiakas”) niiden attribuutit (eli ominaisuudet, kuten ”opiskelijanumero”) ja entiteettien väliset suhteet. Looginen malli voidaan esittää esimerkiksi entiteetti-suhteiskaaviona (Entity-Relationship Diagram, ERD).
Fyysinen taso: Fyysisessä mallinnuksessa määritellään, miten loogisen mallin rakenteet toteutetaan konkreettisesti valitussa tietokantajärjestelmässä. Tässä vaiheessa otetaan huomioon tietokantateknologian erityispiirteet, kuten indeksointi, tietokannan normalisointi, taulujen ja sarakkeiden määrittely sekä fyysiset tallennusrakenteet. Fyysinen malli on siis suunniteltu optimoimaan suorituskykyä, tallennustehokkuutta ja datan eheyttä konkreettisessa tietokantaympäristössä. Myös esimerkiksi Power-BI:n tietomalli on fyysinen tietomalli.

Kaavio, jossa kaksi haaraa: asiakkaasta palveluprosessiin ja työntekijästä palveluprosessiin. Asiakas > asiakaskokemus > laatu > palveluprosessi. Työntekijäkokemus ja Poissaolo > Työntekijä > Suorite ja Läpimenoaika > Tehokkuus > Palveluprosessi

Tutustu syvemmin tiedon mallinnuksen tasoihin

Tutustu syvemmin käsitemallintamiseen

Teknologia (tietokannat, pilvipalvelut)

Dataan liittyvällä teknologialla tarkoitetaan laitteistoja, ohjelmistoja, menetelmiä ja standardeja, joita käytetään datan keräämiseen, tallentamiseen, käsittelyyn, analysointiin ja jakamiseen.

Tietokannanhallintajärjestelmät (DBMS)
Data-analytiikan ja Business Intelligence (BI) -työkalut
Big Data -teknologiat
Pilvipalvelut
Dataintegraatio- ja ETL-työkalut
Tietoturva- ja yksityisyysteknologiat
Tekoäly ja koneoppiminen
IoT (Internet of Things) -teknologiat

Tietojärjestelmät

Pedagogisessa tietojohtamisessa hyödynnetään eri järjestelmistä saatavaa dataa suunnittelun ja päätöksenteon tukena. Yleisesti tietojohtamisessa hyödynnettyjä tietolähteitä ovat oppimisympäristöjen ja opintohallintojärjestelmien lisäksi talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmät sekä valtakunnalliset tietovarannot.

Tutustu syvemmin järjestelmiin ja kirjauskäytänteisiin

Tietovarannot

Pääasiassa oppimisanalytiikan hyödyntämä tieto syntyy ja se rekisteröidään koulutuksen järjestäjien omissa järjestelmissä. Sisäisesti tietoa kerätään esimerkiksi opintohallintojärjestelmästä ja digitaalisista oppimisympäristöistä. Organisaation ulkopuolelta kertyvää tietoa saadaan esimerkiksi KOSKI- ja eHOKS-raporteista. Oppija, opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä koulutuksen järjestäjän johto kuitenkin hyötyisivät laajemman datapohjan tuottamasta kansallisesta vertailutiedosta. Yhdistämällä koulutus- ja osaamisdataa eri tietovarannoista tuotaisiin kansallisten tietovarantojen data paremmin saataville.