Osaamiskartoitus itsearvioinnin työvälineenä
Tieto-osaava-hankkeen alkuvaiheessa verkosto tuotti osaamiskartoituksen koulutuksen järjestäjäorganisaatioiden käyttöön. Kartoitus perustuu kypsyystasojen tunnistamiseen itsearvioinnin keinoin. Työkalu laadittiin kevyeksi ja helposti sovellettavaksi eri kokoisissa ja eri tavoin rakentuneissa koulutusorganisaatioissa. Osaamiskartoituksen on tarkoitus olla lähestyttävä ja mukautuva väline, jonka avulla organisaatio saa ylätason tietoa tietojohtamisen valmiuksistaan sekä suuntaviivoja tulevaisuuden kehittämisen painopistealueista.
Osaamiskartoituksella arvioidaan organisaation kypsyyttä neljällä tietojohtamisen alueella:
- Päätöksenteko
- Tiedon esittäminen ja johtopäätökset datasta
- Datan kokoaminen, luokittelu, siirto ja varastointi
- Järjestelmät ja kirjauskäytänteet
Voidaan ajatella, että alueet 1 ja 2 liittyvät temaattisesti tiedolla johtamisen sateenvarjon alle ja vastaavasti alueet 3 ja 4 tiedon johtamien teemaan. Hankkeen aikana olemme kuulleet webinaareissa ja yhteistyötapaamisissa asiantuntijoiden puhuvan tietojohtamisen kovasta ja pehmeästä puolesta. Tiedolla johtamisen ollessa pehmeä ja tiedon johtaminen, data governance, kova.
Osaamiskartoituksella teema tarkentuu sanoitetuksi arvioinnin kohteeksi ja jokaiselle arvioinnin kohteelle on laadittu kaksi kriteerikohtaa kypsyystasoineen.
Itsearviointi kypsyystasoilla muistuttaa ideologialtaan meille kaikille tuttua kriteeriperusteista osoitetun osaamisen arviointia ammatillisen koulutuksen näytöissä. Siinä missä osaamisen arvioijat vertaavat opiskelijan näytössä osoittamaa osaamista tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja arvioinnin kriteereihin ja pyrkivät tunnistamaan millä kriteeritasolla opiskelijan osaaminen on, osaamiskartoituksen mukaista itsearviointia toteuttava työryhmä tunnistaa minkä kypsyystasojen määritelmien mukainen kypsyys omassa organisaatiossa täyttyy. Kypsyystasot ovat kumulatiivisia. Tasolla 1 kuvatun kypsyystason saavuttaminen on edellytys sille, että organisaation voidaan katsoa yltävän kypsyystasolle 2 ja niin edelleen. Vertailu osaamisen arviointiin toimii nähdäkseni myös tässä katsontakannassa. Kiitettävän arvosanan edellytys on kiitettävän kriteerin mukaisesti osoitettu osaaminen tutkinnon osan kaikissa ammattitaitovaatimuksissa ja korkeimman kypsyystason saavuttamisen edellytys on kaikkien edeltävien tasojen mukaisen kypsyyden täyttyminen.
Kypsyystasojen tunnistamisen lisäksi kartoituksen mukaisesta itsearvioinnista voidaan laatia ammatillisen koulutuksen vertaisarvioinnin mallia mukaileva itsearviointiraportti. Itsearviointiraportilla organisaatiolla on mahdollisuus syventää analyysiä tietojohtamisen (tiedolla ja tiedon) nykytilastaan sekä tunnistaa kehittämisehdotuksia tietojohtamisen toimintojen ja prosessien edelleen kehittämiseksi.
Kartoitusta hyödyntävän organisaation on arvokasta tehdä pohdittu ja perusteltu valinta siitä, missä laajuudessa kartoitustyökalua halutaan käyttää. Liian ylätasoinen teeman tarkastelu ei välttämättä tuota tavoiteltua hyötyä ja toisaalta esim. organisaatiossa, jonka tietojohtamisen prosessit ovat vielä suppeita tai vanhoja, ei olemassa olevan kypsyyden arviointi välttämättä tuota merkittävää lisäarvoa toiminnan kehittämiselle. Jokainen organisaatio on itse paras asiantuntija arvioimaan miten ja missä laajuudessa kartoitusta on tarkoituksenmukaista hyödyntää ja työkalun hyödyntämiseen on hankkeen kautta tarjolla apua ja tukea ainakin kalenterivuoden 2024 loppuun. Lisätietoa avusta ja tuesta löydät sivuston kohdasta Asiantuntijat.
Itsearvioinnista vertaisarviointiin
Osaamiskartoituksella kypsyytensä arvioinut ja itsearviointiraportin laatinut organisaatio voi halutessaan syventää tietojohtamisen nykytilan kartoittamista järjestämällä teemassa vertaisarvioinnin. Osaamiskartoitustyökaluun on leivottu ammatillisen koulutuksen vertaisarviointimallia mukaileva vertaisarvioinninprosessi, joka sisältää ohjeellisen prosessikuvauksen, tarvittavat raportointidokumentit sekä sopimusmallin organisaatioiden välisen itsearvioinnin toteuttamiseksi.
Vertaisarvioimaan kannattanee lähtökohtaisesti kutsua vertaisorganisaatio, jolla tietojohtamisen kokonaisuus on tunnetusti varsin pitkälle kehittynyt. Toisaalta olisi herkullista ajatella, että kaksi lähiorganisaatiota voisivat edistää tieto-ohjautuvuuden tavoitteitaan arvioimalla ensin itse omia kypsyyksiään ja avaamalla tämän jälkeen toimintansa vertaisarvioinnille ja tätä kautta edetä yhtä jalkaa matkalla tieto-ohjautuvaksi organisaatioksi.
Kartoitusmallin mukainen vertaisarviointi on varsinaista ammatillisen koulutuksen vertaisarviointia kevyempi. Arviointialue on suppeampi, kuin teemaa sivuava alue varsinaisessa vertaisarvioinnissa ja osallistettavien henkilöiden / roolien lukumäärä pienempi. Suositeltavaa olisi järjestää vertaisarviointi jokseenkin samalla työryhmällä, jolla organisaation itsearviointi toteutettu. On todettava, että vertaisarvioinnin onnistumisen kannalta olisi suositeltavaa, että molempien osallistuvien organisaatioiden työryhmässä olisi mukana henkilö tai henkilöitä, joille ammatillisen koulutuksen vertaisarviointi on tuttua.
Tuttu juttu arvioinnin eri teemoissa
Tietojohtamisen osaamiskartoitus on uusi työväline, mutta sen hyödyntäminen tapahtuu ammatillisen koulutuksen toimijalle tuttujen periaatteiden kautta. Osaamisen arvioinnin osaamme ja vertaisarviointia olemme hyödyntäneet laatutyössä vuosikausia. Kartoituksen voi ottaa käyttöön itselleen sopivassa laajuudessa ja alkuun pääsee, kun hahmottaa kartoituksen vaiheet amiksen olemassa olevien arvioinnin toimintojen kautta.
Toivottavasti mahdollisimman moni koulutusorganisaatio löytää arvoa tietojohtamisen valmiuksiensa arvioinnista. Lisätietoja tästä apuvälineestä ja muista hankkeen tuotoksista saa allekirjoittaneelta sekä muilta hankkeen asiantuntijaverkoston jäseniltä.
Lue lisää tietojohtamisen kartoitusmallista (wiki.eduuni.fi).
Samu Koskimies
Kirjoittaja toimii Omniassa asiantuntijana ja tietojohtamisen moniammatillisen tiimin vetäjänä.